Löydä edullisin mokkula eli nettitikku

Mobiililaajakaistavertailu

Vertailu päivitetty 15.4.2019.

Tämän näppärän vertailun avulla löydät edullisimman mobiililaajakaistan helposti. Valitse vain haluamasi nopeus ja maksimihinta, jonka olet valmis maksamaan, niin kerromme sinulle mistä löydät edullisimman mobiililaajakaistan.

Huomaa, että lajittelemme hakutulokset seuraavasti: Näet ensin ne liikkuvat laajakaistat, joissa käyttö on täysin rajoittamatonta – saat siis käyttää dataa niin paljon kuin haluat. Tämän jälkeen esittelemme ne mobiililaajakaistat, joissa käyttö on rajoitettu kuukausitasolla tai maksat jokaisesta päivästä, jona käytät nettiä.

Huomaa myös, että Elisan mobiililaajakaistat ovat vain yrityksille. Saman palvelun saat Saunalahdelta, joka on Elisan omistama, joten ohjaamme sinut Saunalahden kauppaan, jos olet kiinnostunut Elisan tuotteista.

Katso myös tästä artikkelista missä 4G-verkko toimii ja missä täytyy tyytyä 3G-verkkoon. Jos etsit lisää tietoja mokkuloista, löydät niitä tästä artikkelista. Alla myös nopeusvertailu, jos haluat selvittää minkä operaattorin mobiililaajakaista on nopein.

Käyttö

Datan määrä
Raja

Hinnoitelu

Käyttö:

Max hinta:
Hinta
Haluttu nopeus

Nettitikku eli mokkula on tietokoneeseen liitettävä USB-modeemi tai verkkosovitin, jota käytetään langattoman verkkoyhteyden eli liikkuvan laajakaistayhteyden luomiseen. Tikku kytkeytyy valitun operaattorin matkapuhelinverkkoon sisään asennetun SIM-kortin ja yhteysohjelmiston avulla. Yhteysohjelmisto tulee tikun mukana tai sen voi ladata verkosta. Mobiililaajakaistan voi asentaa myös suoraan tablettiin, jolloin se asennetaan aivan kuten tavallisen matkapuhelimen SIM-kortti.

Tekniikan maailman vertailun mukaan DNA:n, Elisan (Saunalahti) ja Telian verkot ovat kaikki nopeita ja pärjäävät erittäin hyvin kansainvälisessä vertailussa. 4G-verkkojen nopeutta testattiin vuoden 2017 lopulla etenkin maaseudulla ja taajama-alueilla, jossa nopeuksissa on suurin vaihtelu.

Maaseudulla oli kuitenkin aukkoja 4G-verkossa ja hyvin yleisesti jouduttiin tyytymään jopa vain 10 Mbit/s nopeuteen, joskus jopa vain 1 Mbit/s. Heikon yhteyden syy tosin johtui toisinaan osittain halvasta puhelimesta tai tabletista.

Testissä latausnopeudet vaihtelivat kaikissa verkoissa samalla skaalalla. DNA saavutti useimmin yli 100 Mbit/s nopeuden, mutta nopeus myös putosi alle 10 Mbit/s useammin kuin Telialla ja Elisalla. Upload-nopeudet olivat kaikilla hyvin samanlaisia. Viive oli keskimäärin korkein DNA:n verkossa.

Käyttäjän näkökulmasta isoissa kaupungeissa nopeudet ovat erittäin hyviä ja riittävät myös vaativampaan käyttöön. Suomen keskiarvo, 43 Mbit/s on kansainvälisessä vertailussa mailman huipputasoa. Suomessa on kuitenkin paljon syrjäseutuja, ja sinne mobiililaajakaistaa ostettaessa kannattaa tarkistaa ensin kunkin verkon kuuluvuus.

Lähde: Tekniikan maailma

4G verkon nopeus Suomessa Mb/s

Yleisesti käytännöllinen maksiminopeus latauksissa 4G-verkon alueella on 50 Mbit/s (yleinen vaihteluväli 5–50 Mbit/s), 3G Dual Carrier -verkon alueella 42 Mbit/s (yleinen vaihteluväli 0,4-20 Mbit/s), 3G-verkon alueella 21 Mbit/s (yleinen vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s) ja 2G-verkon alueella 236 kbit/s (yleinen vaihteluväli 20–236 kbit/s). Jotkut operaattorit, kuten Saunalahti, kauppaavat myös yli 100 Mt liittymiä. 4G LTE verkossa yli 100 Mt nopeudet ovat periaatteessa mahdollisia, mutta yleinen vaihteluväli myös näissä liittymissä ovat 4G LTE -verkossa 5-80 Mbit/s. Jos et aivan välttämättä halua nopeinta mahdollista liittymää, kannattaa toistaiseksi pysytellä 50 Mt liittymissä. Teoreettisista yli 100 Mt nopeuksista et nimittäin pääse nauttimaan kuin kaupunkien keskustoissa, jos sielläkään.

Lähtevän liikenteen maksiminopeus on 4G-verkossa 50 Mbit/s (yleinen vaihteluväli 3–40 Mbit/s), 3G Dual Carrier -verkon alueella sekä 3G-verkossa 5,8 Mbit/s (vaihteluväli 0,1–4 Mbit/s) ja 2G-verkossa 118 kbit/s (vaihteluväli 10–50 kbit/s).

3G-verkossa käytetään HSPA-yhteyttä (0,4-6 Mbit/s) ja sen ulkopuolella EDGE- ja GPRS-nopeuksia (30-160 kbit/s). Eri operaattorit käyttävät laitteesta eri nimityksiä: DNA puhuu mokkulasta, Elisa ja Saunalahti mobiililaajakaistasta, Sonera nettitikusta ja TeleFinland liikkuvasta laajakaistasta. Kaikilla näillä termeillä tarkoitetaan kuitenkin samaa asiaa.

Mokkula on kätevä etenkin paljon matkustaville tai kun halutaan pysyä mukana maailman menossa myös kesämökillä tai vaikkapa lukea sähköpostia ja hoitaa työasioita tien päällä tai junassa. Ulkomailla mokkula ei toimi, koska esimerkiksi rajavyöhykkeellä asiakkaalle voisi koitua odottamattomia laskuja mokkulan käyttäessä muuta kuin kotiverkkoyhteyttä. Harvat käyttävät mokkulaa ainoana verkkoyhteytenä, vaikka sille ei rajoitetun yhteysnopeuden lisäksi olekaan mitään varsinaista estettä.

Liittymät ja hinnoittelu

Useimmiten mokkulan käytöstä maksetaan kiinteää kuukausihintaa, jonka suuruus riippuu yhteyden luomiseen käytetystä päälaitteesta, valitusta nopeudesta, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Tarjoushintaisissa tuotteissa ei yleensä ole aloitusmaksua. Nykyään operaattorit tarjoavat nettitikkuja yhä useammin kytkykauppana eli esimerkiksi kiinteän laajakaistan tai puhelinliittymän osana tai kaupanpäällisenä ylimääräisenä etuna, jolloin niiden käytöstä ei veloiteta erikseen.

Liittymän nopeutta valittaessa kannattaa huomioida, ettei maksiminopeutta välttämättä saavuteta kaikkialla Suomessa. Operaattorien kuuluvuuskartat löytyvät verkosta, mutta ne ovat vain suuntaa-antavia, koska esimerkiksi maastonmuodot ja rakennukset vaikuttavat signaalin voimakkuuteen. Mokkulan saa yleensä lainaan myymälästä, jos kuuluvuutta haluaa testata esimerkiksi mökillä ennen liittymän hankkimista.

Kuuluvuutta voi yrittää parantaa antennilla, joita on tarjolla kahta eri tyyppiä (ympärisäteilevä ja suunnattava malli), mutta niillä voi ainoastaan vahvistaa signaalia, joten varsinaisella katvealueella nekään eivät auta.

Operaattorit ja hinnoittelu

Mobiililaajakaistaa tarjoavat kaikki merkittävät matkapuhelinoperaattorit eli Elisa, Saunalahti, Telia, DNA, ja Moi Mobiili. Yhteyden kuuluvuus riippuu palveluntarjoajasta eli sen käyttämästä matkapuhelinverkosta. Kuuluvuusalueet voi tarkistaa verkossa ja niihin vaikuttavat maastonmuodot ja verkon kattavuus – eli periaatteessa mastojen määrä ja alueellinen sijoittuminen. Useimmiten mokkulan saa halutessaan myös kokeiltavaksi, jos kuuluvuus esimerkiksi kesämökillä arveluttaa. Heikon kentän alueilla kuuluvuutta on mahdollista parantaa erilaisten 3G-antennien avulla, joita on tarjolla kahta erilaista mallia: ympärisäteilevä ja suunnattava malli. Televisioantennin tavoin myös 3G-antennit toimivat parhaiten, kun ne kiinnitetään esimerkiksi seinään.

Mobiililaajakaista hinnoitellaan tyypillisesti kuukausimaksuperusteisesti, jolloin käyttäjä voi surffata mielensä mukaan kiinteällä kuukausihinnalla. Kytkykaupassa asiakkaan hankkima datapaketti kattaa sekä nettitikun että kiinteän laajakaistan tai kännykän datasiirtokäytön. Yhteyden nopeus vaikuttaa kuukausimaksun suuruuteen, joskin on hyvä pitää mielessä, ettei maksiminopeuteen päästä lähellekään kaikkialla Suomessa.

Tarjoushintaisissa tuotteissa ei yleensä ole avausmaksua. Toisinaan veloitetaan pieni aloitusmaksu, jolla asiakas lunastaa mokkulan itselleen. Useimmissa mokkuloissa käyttö ulkomailla on estetty tai eston voi liittää pakettiin, jolloin esimerkiksi rajaseuduilla välttyy yllättäviltä laskuilta. Useimmat mokkulat on myös operaattorilukittu. Nykyään operaattorit tarjoavat nettitikkua yhä useammin osana laajempia palvelupaketteja, jolloin mokkulan saa ns. kaupan päälle. Useimmiten paketin päätuote on kiinteä laajakaista tai kännykkäliittymä

Mobiililaajakaistalla eli liikkuvalla laajakaistalla tarkoitetaan nettitikulla käytettävää langatonta verkkoyhteyttä. Nettitikku eli mokkula on USB-modeemi tai verkkosovitin, joka kytkeytyy operaattorin matkapuhelinverkkoon sisään asennetun SIM-kortin avulla. Mokkulaa käytetään tietokoneella yhteensopivalla yhteysohjelmistolla, jonka saa operaattorilta tai ladataan verkosta.

Mobiililaajakaista on loistava ratkaisu, kun verkkoon halutaan päästä myös kodin ulkopuolella. Se mahdollistaa esimerkiksi töiden tekemisen ja sähköpostin lukemisen mökillä, tien päällä, junassa tai vaellusretkellä tunturissa.

Mistä edullisin 4G liikkuva laajakaista eli 4G mokkula?

Puhelinliittymat.fi uutisoi aikoinaan, että 4G-liittymää ei kannata ostaa. Tilanne on kuitenkin parantunut huomattavasti kahden vuoden takaa helmikuusta ja nyt 4G-yhteyksiä on tarjolla hyvin suurimpien kaupunkien lisäksi myös pienemmissä kunnissa ja jopa niiden ympärillä. 4G-verkko on kätevä kilpailija perinteisille laajakaistoille: nettitikulla se kulkee aina mukana ja verkon nopeus on ääritapauksissa jopa 300Mbit/s, jolla pyörii mikä tahansa sovellus tai nettipalvelu.

4G verkon ja nettitikun kuuluvuus/kattavuus Suomessa, kevät 2018

Kuten alla olevasta Soneran kuuluvuuskartasta käy ilmi, 4G-verkko alkaa olla kaikkialla Suomessa jo enemmän sääntö kuin poikkeus. Puhelinliittymat.fi siis muuttaa aiempaa kantaansa, ja kehottaa vaihtamaan vanhat 2G- ja 3G-liittymät parempiin 4G-yhteyksiin.

4G-verkon peitto kartalla (DNA)

https://www.dna.fi/kuuluvuus-ja-peittoalueet

4g verkon peitto DNA

4G-verkon peitto kartalla (Sonera)

https://www.sonera.fi/asiakastuki/ohjeet/Peittoaluekartta?id=1398

Mobiililaajakaistavertailu

Nyt tulee 5G-laajakaista – mitä se tarkoittaa?

5G tarkoittaa viidennen sukupolven mobiilitietoverkkoa. Se on joukko teknologisia edistysaskelia, jotka mahdollistavat nopeamman ja vakaamman tiedonvälityksen.

Matkapuhelinverkko on kehittynyt sukupolvesta toiseen noin kymmenen vuoden välein tapahtuvina harppauksina. Ensimmäinen matkapuhelinverkko oli vuonna 1981 avattu NMT ja viimeisin vuonna 2012 käyttöön otettu LTE eli 4G.

Nyt ollaan siirtymässä viidennen sukupolven tiedonsiirtoon. Muutos ei kuitenkaan ole nopea. Ensimmäinen 5G-tukipiste avattiin Kirkkonummella 2018, ja samana vuonna Tampereelta soitettiin Tallinnaan maailman ensimmäinen 5G-puhelu.

Kuinka paljon parempi 5G on 4G-verkkoon verrattuna?

5G tulee arvioiden mukaan kymmenkertaistamaan langattoman laajakaistan nopeuden. Toisin sanoen se saattaa lopulta paljolti syrjäyttää jopa kuparikaapeleilla toimivan langallisen verkon – ainakin paikallisesti asutuskeskuksissa. Tällä hetkellä olemassa olevat 5G-verkot saavuttavat noin yhden gigatavun tiedonsiirtonopeuden, mutta vuosien edetessä nopeus tulee edelleen nousemaan.

5G mahdollistaa yhä tehokkaamman älylaitteiden käytön. Esimerkiksi robottiautot tulevat hyötymään siitä. Nopea ja vakaa verkko hyödyttää myös teollisuutta. 5G-verkossa on luksustaajuuksia, jotka eivät ole jokaisen käyttäjän saatavilla. Näitä on mahdollista varata vaikkapa sairaalan tai tehtaan käyttöön, jolloin käyttövarmuus lisääntyy ja katkot miltei häviävät.

Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri esitti helmikuussa 2019, että 5G tulee länsimaissa nostamaan tuottavuutta koko yhteiskunnan tasolla 30-35 prosenttia vuosien 2028 ja 2033 välillä.

Niinkö myöhään? Kyllä. 5G-verkko laajenee hitaasti ja saavuttaa täyden potentiaalinsa vasta joskus myöhemmin 2020-luvulla, juuri ennen kuin olemme kenties jo siirtymässä vielä tehokkaampaan 6G-teknologiaan.

5G-verkko kehittyy koko ajan

Jo vuonna 2018 Suomessa alettiin avata 5G-verkkoa vähän kerrallaan. Vuonna 2019 kaikilla Suomen isoilla operaattoreilla on jo oma 5G-verkkonsa. Kehitys on kuitenkin hidasta, sillä kuluttajien pitää päästä vaihtamaan nykyiset laitteensa uusiin 5G:tä tukeviin versioihin ennen kuin 5G-yhteyksistä on mitään hyötyä. Operaattorit laajentavat ja tehostavat verkkoa vähitellen, kun kysyntä lisääntyy.

Yksi 5G-verkon haasteista liittyy siihen, miten tiuhassa tukiasemia pitää olla. Korkeataajuuksinen signaali ei ulotu kauas eikä kulje kunnolla fyysisten esteiden läpi. Tämä tarkoittaa, että 5G-verkon rakentaminen on kallista.

Suomeen on tekeillä tällä hetkellä kolme kattavaa 5G-verkkoa. DNA, Telia ja Elisa kukin rakentavat omiaan. Pisimmällä työ on isoissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä. 5G-tiedonsiirron ennustetaan muuttuvan arkipäiväksi suomalaisten enemmistölle 2020-luvun ensimmäisinä vuosina. Syrjäseuduille uutta teknologiaa saa odottaa. Voi jopa olla, että Lapin ja Itä-Suomen pieniin kyliin 5G ei ehdi koskaan raskaan infrastruktuurivaatimuksen takia.

5G-reititin muuntaa signaalin vanhoille laitteille sopivaksi

Erilaisia 5G-valmiita puhelimia, nettitikkuja ja reitittimiä saapuu markkinoille vähitellen yhä enemmän vuoden 2019 aikana. Todennäköisesti kaikki merkittävät valmistajat yrittävät jo tällöin kaapata siivun uudesta markkinasta.

Erityisenä vinkkinä voi heittää 5G-reitittimet. Kaupunkialueille 5G on pian monin paikoin hyvin saatavilla. Verkon tehosta voi päästä nauttimaan omassa kodissa aivan aluksi reitittimen avulla. Tällöin reititin nappaa 5G-signaalin ja muuntaa sen wifi-signaaliksi, jolloin kaikki kodin laitteet pääsevät hyötymään 5G:n eduista. Tämä on ensimmäinen askel kohti 5G:n varassa pyörivää kodin viihde-elektroniikkaa. Alkuun ei tarvitse siis päivittää jokaista älylaitetta 5G-aikakaudelle – kunhan on yksi hubi, joka muuntaa signaalin muille laitteille sopivaksi.

Ovatko 5G-verkon haitat terveydelle todellisia?

Monet uudet teknologiat ovat aluksi herättäneet vastustusta. Nykyään jotkut ihmiset pelkäävät korkeataajuuksisen 5G-signaalin aiheuttavan vauriota ihmiskeholle. Asia on mennyt niin pitkälle, että 5G:tä halutaan kieltää kansalaisaloitteella.

Mitään todisteita 5G:n tai muiden matkapuhelinverkkojen haitallisesta vaikutuksesta kudokseen ei kuitenkaan ole olemassa. 5G:n sisältämä energia on niin vähäistä, ettei se pysty merkittävästi vaikuttamaan elimistöön. Syytä huoleen ei tieteen mukaan ole, ja ahdistuneiden kansalaisten kannattaakin suunnata aktivistinen energiansa aivan muihin aiheisiin.

Onko langaton laajakaistasi hidas? Tarkista nämä 8 asiaa

Harva asia turhauttaa yhtä paljon kuin hidas tai katkeileva nettiyhteys. Jos langaton laajakaistayhteytesi ei tahdo pelittää, hätä ei ole tämän näköinen. Ongelma saattaa olla ratkaistavissa – tosin ei aina aivan helposti.

1. Testaa verkon nopeus

Joskus vaikutelma netin hitaudesta voi syntyä siitä, että joku tietty verkkosivu kärsii hidastuksista. Ongelman alkusyy ei siis aina ole käyttäjän omassa laitteistossa eikä nettiyhteydessä.

Jos netti tuntuu hitaalta, kannattaa ensin testata sen todellinen nopeus esimerkiksi Speedtest-sivuston avulla. Näin saat arvokasta tietoa siitä, missä pulma piilee. Vastaavatko download– ja upload-nopeudet sitä, mitä operaattorisi sinulle lupaa? Muista, että aivan normaalistikin nopeus jää viidesosaan laajakaistan maksiminopeudesta. Jos nopeus jää usealla testillä yllättävän matalaksi, ongelma on jotakin, mikä joko sinun tai operaattorin tulee ratkaista.

2. Windowsin automaattinen vianmääritys auttaa joskus

Windows-laitteilla käyttöjärjestelmän oma vianmääritys pystyy toisinaan ratkaisemaan väliaikaiset yhteysongelmat. Vianmääritys käy läpi sarjan yksinkertaisia toimenpiteitä, joiden avulla se yrittää palauttaa verkon normaalin toiminnallisuuden.

3. Resetoi mokkula, kännykkä tai reititin

Perusratkaisu kaikkiin tietoteknisiin ongelmiin on laitteiden uudelleenkäynnistäminen. Liikkuvan laajakaistan tapauksessa tämä tarkoittaa verkkoa käyttävien ja verkkoyhteyttä tuottavien laitteiden sulkemista ja käynnistämistä uudelleen. Tätä kutsutaan resetoimiseksi.

Jos liikkuva laajakaista toimii vaikkapa mokkulan välityksellä, sulje tietokone, poista mokkula, käynnistä tietokone ja liitä mokkula takaisin. Joskus jopa laitteen ajurien uudelleenasentaminen voi ratkaista ongelman.

4. Hidastuuko nettiyhteys tiettyinä kellonaikoina?

Liikkuva laajakaista toimii mobiilitietoverkossa. Mobiiliverkko on pahamaineisen herkkä reagoimaan muuttuvaan rasitukseen. Kaukana ovat ajat, jolloin NMT-tukiasema meni täysin tukkoon kymmenen käytössä olevan puhelimen takia. Mutta silti nykyäänkin 4G:n ja 5G:n aikakaudella verkon rasitustaso vaikuttaa merkittävästi sen huippunopeuteen.

Jos elät tiheään asutulla alueella, verkon nopeus voi heijastella sitä, miten paljon ihmisiä on kulloinkin kotona. Liikkuva laajakaista on iltapäivisin ja iltaisin usein keskimääräistä hitaampi, koska ihmiset ovat palanneet töistä ja laittaneet netti-TV:n tai musiikin suoratoistopalvelun pyörimään. Tällaisessa tilanteessa ratkaisu ongelmaan ei ole selvä. Siirtyminen kiinteään kaapelinettiin voi auttaa.

5. Joskus vika hitaaseen nettiin löytyy tietokoneen laitteistosta

Tietokoneen laitteistolliset vajavaisuudet saattavat myös vaikuttaa netin nopeuteen. Tietokone ei pysty käsittelemään enempää dataliikennettä kuin mihin sen rahkeet riittävät, vaikka kaistaa olisi tarjolla paljonkin.

Tietokoneen laitteiston osalta RAM-muisti ja kiintolevyn koko ovat usein pullonkauloja. Jos RAM-muistia ei ole tarpeeksi, ja käynnissä on iso määrä muistia kuluttavia ohjelmia, etenkin Windows-tietokoneiden kaikki toiminta alkaa helposti takkuamaan. Sama koskee kiintolevyä. Jos kiintolevy on melkein täynnä, koneen toiminta tökkii.

6. Poista haittaohjelmat säännöllisesti

Vakoiluohjelmat, virukset ja tietokoneelta turhaan tilaa syövä “bloatware”, vaikuttavat helposti netin nopeuteen. Mitä enemmän koneellasi on ohjelmia, jotka käyttävät tiedonsiirtokaistaa, sitä vähemmän dataa jää itsellesi käyttöön. Erilaiset haittaohjelmat saattavat kuluttaa valtavia määriä resursseja. Poista siis ne ohjelmat, joita et tarvitse, ja skannaa säännöllisesti kone virusten ja muiden haittaohjelmien varalta. Tämä on erityisen tärkeää Windows-tietokoneilla.

7. Mieti kodin laitteiden sijaintia ja kotiverkon kuormitusta

Kotona kannattaa huomioida myös laitteiden sijoittelu. Jos käytät wifiä, signaali on vahvimmillaan reitittimen lähellä. Sen sijaan seinät heikentävät signaalia ja hidastavat näin netin nopeutta. Pystyt siis mahdollisesti ratkaisemaan ongelman laitteiden sijoittelua muuttamalla.

8. Onko liittymäsi yksinkertaisesti huono?

Joskus ongelma on yksinkertaisesti huono liittymä. Ehkä et tullut laajakaistaa tilatessasi huomioneeksi sen nopeutta. Tai kenties olet solminut sopimuksen mobiililaajakaistaasi vuosia sitten, kun tarjolla oli vain nykystandardiin nähden heikkoja datayhteyksiä. Tällöin ratkaisu ongelmaan on ilmeinen: päivitä laajakaistaliittymäsi.

Myös operaattorin valinnalla on merkitystä. Eri operaattorien verkot kattavat maantieteellisesti eri alueita. Esimerkiksi isoissa kaupungeissa supernopea 4G tai 5G on saatavilla vain tietyissä pisteissä. Mutta se, missä verkko tarkalleen on nopeimmillaan, riippuu operattorista. Syrjäseuduilla tietyllä operaattorilla voi olla jopa absoluuttisia katvealueita nettiyhteydessään, kun taas kilpailija pystyy tarjoamaan samassa paikassa nopeaa tietoliikennettä.

Suomessa toimii kolme erillistä mobiilidataverkkoa: Telia, Elisa ja DNA. Jos olet tyytymätön operaattorisi tarjoamaan nopeuteen oman kotisi seinien sisällä, kokeile vaihtaa verkkoa.

Moi!

Moimobiili.fi on uudenlainen puhelinoperaattori, joka haastaa perinteiset operaattorit joustavalla hinnoittelullaan.

Telia

Telian laajaan tuotevalikoimaan kuuluvat mm. puhelinliittymät, kiinteä- ja mobiililaajakaistat, sekä viihde- ja kanavapaketit.

Elisa

Elisan tarjontaan kuuluuvat laajakaista & TV-palvelut. Elisa tarjoaa puhelinliittymiä Saunalahti -nimen alla.

Saunalahti

Elisan kattavassa verkossa toimiva Saunalahti toimii itsenäisenä tele- ja internetoperaattorina.

DNA

DNA:lla on koko maan kattava matkapuhelinverkko ja parhaat 4G latausnopeudet.

Globetel

Yksinkertaiset ja kohtuullisesti hinnoitellut liittymät ratsastavat ensisijaisesti edullisilla ulkomaanpuheluilla.

Tietoa

Tietoa puhelimista, liittymistä ja laitteista.

Lue lisää »

Sivustoa ylläpitää Summarum Media Oy. Osoitteemme on Säästöpankinranta 10 Helsinki 00530. Ota yhteyttä. Käyttöehdot ja reskisteriseloste.

Kiitokset vinkeistä! Vertailin nykyisen puhelinliittymän hintoja ja sain samaan hintaan toiselta operaattorilta mokkulan kaupan päälle! Puhelinlaskussa säästöä tuli yli 350€ vuodessa! - Mikko Salmi kertoo

Moi!

Katso Moin ajankohtaiset liittymätarjoukset ja hyödynnä ajankohtaiset edut!

Lisää Moista »